Vihdoinkin!

Hellou folks ;) vihdoin ja viimein jaksan tänne taas kirjoitella näin kesän käännyttyä syksyksi, mutta parempi kaiketi myöhään kun ei milloinkaan.

Kesä meni helvetin hyvin, en reenannut ollenkaan :) Nyt syksyn kynnyksellä on taas pikkuhiljaa aloiteltu jumpat, joskin kipinä on vieläkin kadoksissa, enkä tiedä mistä se johtuu... enkä välitä.. jos homma ei kiinnosta, jään kotiin ja menen sitten kun taas kipinöi.

Praha-Varsova

Käväisin loppukesällä katsastamassa vähän Euroopan neonvaloja. En millään pakettimatkalla, jossa lopuunpalanut matkaopas kertoo samoista nähtävyyksistä miljoonaseitsemännen kerran loppuunkulutetulla äänellä jotka on opetettu jossain helvetin matkaopaslitteessä kahden viikon kurssituksella, vaan tempaisin sellaisen "reppureissun". Matka alkoi tietty meikäläisen Astralla Helsinkiin, josta hyppäsin laivaan ja suuntasin Tukholmaan. Kaupunkiin, jossa öljyvaltioiden lapsia alkaa olemaan muten enemmän kuin itse ruotsalaisia. Joku vihreä-valko-punainen lippuvaltio oli voittanut jonkun jalkapalloturnauksen, joten tummatukkaa riitti juhlimassa voittoa jopa kyllästymiseen asti. Sieltä suuntasin bussilla Skavstan lentokentälle, joka sijaitsee miltei Nyköpingissä ja ihmettelinkin, että miksi lentokenttää kutsutaan nimellä Stockholm Skavsta kun matkaa on vielä reilu hundra kilometer. Anyways...

Skavstasta lähti lento Varsovaan, jossa palloilin päivän ja illalla hyppäsin junaan, joka koukkasi Itävallan rajan kautta Tsekin Prahaan. Praha on ylen hieno mesta, todella kaunis kaupunki, jossa arkkitehtuuri kukoistaa. Mielettömiä yksityiskohtia jopa hirvittävän kokoisissa käsinveistetyissä puuovissa, jotka tietysti lämmittivät vanhan puusepän silmää. Vietin 5 päivää Prahassa ja voin sanoa, että ehdin kyllä koluta kaupungin läpikotaisin kun aamusta yöhön ajelin ratikoilla ja metroilla. Populaa riitti hieman enemmän kun puoli neljän ruuhkabussissa koto-Suomessa.

Prahan kevät oli yhä aistittavissa etenkin hieman vanhemmasta väestöstä, joka katseli ennemmin kengänkärkiään kun yleistä kaupungin meininkiä, ja vaikutti se jollain tavalla myös nuoriin, sillä ylllätyksekseni hyvin harva puhui edes englantia!

Kuva Prahasta kommunismin muistomerkiltä, jossa rikkinäisestä ihmisestä kasvaa taas..niiin.. yllätys, yllätys...kokonainen ihminen.

Minä Charles Bridgella Prahassa, jossa joka päivä tapahtui. Paikalla oli kaiken sortin taiteilijoita: maalareita, muotokuvamaalareita, valokuvaajia, soittajia...

Viiden päivän Prahan keikan jälkeen palasin junalla Varsovaan. Varsova oli yllätyksekseni kalliimpi kaupunki kuin Praha ja yleisilmeeltään todella siisti. Roskia ei kadullakaan näkynyt missään. Hotelli oli huippuluokkaa, hienoin missä olen koskaan öitäni viettänyt, fitness-salikin löytyi, mutta kiersin sen tietysti mahdollisimman kaukaa :)

Lento takaisin Tukholmaan, laivalla kotiin ja homma oli pulkassa. Kaikille matkailemisesta pitäville suosittelen tällaista matkustustyyliä, jossa itse laadit aikataulut ja reitit, näet kaupunkia paljon enemmän ja opit siitä.

Tässä vielä muutama kuva Prahasta, palataan astialle taas kun tulee asiaa. Cheers!