Lauantai-illan huumaa
Aamu lähtee aerobisella, aina... sehän on selvä. Paitsi välipäivänä. Kävin oikein salilla vetämässä hikijumppaa. Puolisen tuntia stepperiä alkuun, fillaria perään ja hyvä venyttely. Kyllä olikin paikat jumissa eikä ne siitä vielä oikein auenneet, mutta pikkuhiljaa täytyy venyttelyäkin alkaa lisätä (luetaan: yleensäkin alkaa venytellä, heh..) jos mielii säilyä ehjänä ja pitää kuonat liikkeessä.
Illalla kävin hujauttamassa vielä kunnon treenin. Selkää ja ojentajia. Oli mukava olla itsekseen, omine ajatuksineen ja huudattaa Black Labelia oikein olan takaa. Yläkerran mummolla ei varmaan kahvikuppi pöydällä pysynyt. Yllättävän hyvän jumpan sainkin aikaiseksi (saikohan mummo kahvinsa juoduksi?), vaikka aluksi tuntui hieman vastenmieliseltä palata TAAS salille. Välillä tuntuu, että elämä on pelkkää reeniä, mutta kohta päästään hengähtämään.. Kun tämä sirkus on ohi lokakuun 8. päivä, niin pidän kuukauden tauon reenistä, palauttelen itseäni ja omistan aikani läheisille ihmisille (jos niitä on jäljellä enää sitäkään vähää lokakuussa, heh..)
Treenin päälle otin muutaman kierron pakollisia poseerauksia, sitten loppui totaalisesti virta. Ajattelin viedä hieman poseerausohjelmaakin läpi, mutta iski niin hirviä väsy, ettei puhettakaan muusta kuin kodista ja suihkusta..
Illalla luin hieman huvittuneena viikonvaihteen Iltalehdestä asiantuntijoiden kommentteja Jukka Keskisalon EM-kullasta. Asiantuntijat kertoivat "miten he ovat aina luottaneet Jukkaan" ja miten he "näkivät jo alkukilpailussa että nyt tulee mitali" ja muuta paskaa. Hoh hoijaa... Jos mitali, saati kultamitali tulee itsellekin yllätyksenä ja valmentajalle, niin on se hyvä että asiantuntijat ovat sen tienneet jo vuosia.
Antaa nyt kaverin itse nauttia omasta kultamitalista, joka hänelle kuuluu sekä valmentajalle, joka on entisiä huippujuoksijoita hänkin. Suomalaisilla on todella omituinen tapa omia menestyjiä, sitä ei vain pysty käsittämään tällaisella maalaistollojärjellä.
Kravattikaulat juhlii saunoissa ja kabineteissa ihan kuin ne olisivat voittaneet itse jotain ja puhuvat apurahojen sekä nuorten urheilijoiden puolesta, joita viikko sitten ei olisi noteerattu kirveelläkään:) Nyt kaikissa nähdään menestyjiä. Näin se menee... in a Babylon...
Huomenna onkin sitten... TA-DAA!! välipäivä :) On se kumma, että kun yhden päivän saa huilata ja kun sen tietää etukäteen, niin johan alkaa hymyilyttämään.
Hain "ärrältä" pari DVD: tä illaksi. Kyllä se ainakin seinille puhumisen ja pitsinnypläyksen voittaa. Katson toisen nyt, koska tiedän, että toinen jää huomiselle kun nukkumatti alkaa kolkuttelemaan suhteellisen aikaisin.
Mukavaa viikonvaihdetta kaikille!
Take care, God bless
Tony
Illalla kävin hujauttamassa vielä kunnon treenin. Selkää ja ojentajia. Oli mukava olla itsekseen, omine ajatuksineen ja huudattaa Black Labelia oikein olan takaa. Yläkerran mummolla ei varmaan kahvikuppi pöydällä pysynyt. Yllättävän hyvän jumpan sainkin aikaiseksi (saikohan mummo kahvinsa juoduksi?), vaikka aluksi tuntui hieman vastenmieliseltä palata TAAS salille. Välillä tuntuu, että elämä on pelkkää reeniä, mutta kohta päästään hengähtämään.. Kun tämä sirkus on ohi lokakuun 8. päivä, niin pidän kuukauden tauon reenistä, palauttelen itseäni ja omistan aikani läheisille ihmisille (jos niitä on jäljellä enää sitäkään vähää lokakuussa, heh..)
Treenin päälle otin muutaman kierron pakollisia poseerauksia, sitten loppui totaalisesti virta. Ajattelin viedä hieman poseerausohjelmaakin läpi, mutta iski niin hirviä väsy, ettei puhettakaan muusta kuin kodista ja suihkusta..
Illalla luin hieman huvittuneena viikonvaihteen Iltalehdestä asiantuntijoiden kommentteja Jukka Keskisalon EM-kullasta. Asiantuntijat kertoivat "miten he ovat aina luottaneet Jukkaan" ja miten he "näkivät jo alkukilpailussa että nyt tulee mitali" ja muuta paskaa. Hoh hoijaa... Jos mitali, saati kultamitali tulee itsellekin yllätyksenä ja valmentajalle, niin on se hyvä että asiantuntijat ovat sen tienneet jo vuosia.
Antaa nyt kaverin itse nauttia omasta kultamitalista, joka hänelle kuuluu sekä valmentajalle, joka on entisiä huippujuoksijoita hänkin. Suomalaisilla on todella omituinen tapa omia menestyjiä, sitä ei vain pysty käsittämään tällaisella maalaistollojärjellä.
Kravattikaulat juhlii saunoissa ja kabineteissa ihan kuin ne olisivat voittaneet itse jotain ja puhuvat apurahojen sekä nuorten urheilijoiden puolesta, joita viikko sitten ei olisi noteerattu kirveelläkään:) Nyt kaikissa nähdään menestyjiä. Näin se menee... in a Babylon...
Huomenna onkin sitten... TA-DAA!! välipäivä :) On se kumma, että kun yhden päivän saa huilata ja kun sen tietää etukäteen, niin johan alkaa hymyilyttämään.
Hain "ärrältä" pari DVD: tä illaksi. Kyllä se ainakin seinille puhumisen ja pitsinnypläyksen voittaa. Katson toisen nyt, koska tiedän, että toinen jää huomiselle kun nukkumatti alkaa kolkuttelemaan suhteellisen aikaisin.
Mukavaa viikonvaihdetta kaikille!
Take care, God bless
Tony


0 Comments:
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home