Bodyaatteet on mun vaatteet

Jaahas.. sitä on taas näköjään muutama päivä vierähtänyt kun Heinon akan poika on viimeksi täällä kirjoitellut :) Kylläpäs tuo aika rientää.. kumma ettei se yhtään tunnu siltä kun kalenteria katsoo. Expo tuntuu olevan vieläkin niin kaukana ja kieltämättä lieviä repeämisiä on tullut syömisien suhteen. Mutta toisaalta, ihmisiähän tässä ollaan ja kyllä sitä tekee välillä ihan hyvää herkutellakin (no niin, sainhan senkin pois sydämeltä, heh heh..)

Dieetti alkaa kieltämättä jo koetella mieltä ja miestä. Eniten harmittaa kun tulee tiuskittua turhasta ihmisille (tai koiralle), joilla ei ole siihen osaa eikä arpaa. No, itsehän olemme kaiketi tämän homman ja vaihtoehdon valinneet, vai mitä?
En tiedä muista ihmisistä, mutta minulla ei tee heikkoakaan katsoa kun muut ihmiset syö ja katson mielelläni kokkausohjelmiakin TV:stä, mutta se, ettei sieltä jääkaapista tai leipähyllystä saa ottaa mitään, niin tekeekö se siitä sitten niin tuskallisen, vai mikä? Vähän sama kun sanoisi muksulle, että älä koske niihin karkkeihin ja jättää avoinaisen pussin levälleen lattialle :)
Olen alkanut keräillä ruokakuponkeja, vähän niin kuin ennen vanhaan kerättiin mutta hieman eri syistä:) Nyt minulla on jo Hesen, mäkkärin, Pizzaraxin kuponkivihkot odottamassa Expon päättymistä.

Aamupaino on ollut sen mitä se on ollut jo miljoona aamua sitten (tai siltä ainakin tuntuu, että dieetti alkoi miljoona aamua sitten) eli 69-70 kiloa. Uskon, että saan siitä tiristettyä vielä kilon-kaksi perkeleellisellä asenteella ja pakko se on tiristääkin vielä, tankatessa se paino kuitenkin hieman nousee. Turkuun se tosin nousi aamupainosta vain kaksi kiloa.
Onneksi seuraavissa bodykisoissa joihin osallistun, ei tarvitse pelätä tuota vaakaa vähään aikaan kun sarjapaino vaihtuu. Paskat kireydestä, kunhan mahtuu sarjaan ja saa syödä :) No, ei vaan.. yritetään tiristellä...

Treenit ovat sujuneet suhteellisen mukavasti, ihme kyllä. Välillä alkaa kyllä tulla jo korvista koko helvetin touhu, mutta parhaansa meistä jokainen tietysti haluaa tehdä, että olisi parhaassa kunnossa lavalla ja että olisi mitä esittää, eikö? Ja kummasti sitä aina vaan syttyy kun saa vähän lämpöä päälle, vaikka sitä on kuin valuva kuolema salia lähestyessä.

Huomenna on taas aamulenkki 60 minuuttia ja ihme kyllä olen alkanut PITÄÄ siitä kuin hullu puurosta. Ajattelin sisällyttää aamulenkin jopa massakaudelle, enkä massakaudella ole koskaan tehnyt aerobista. Paino on sitten ollutkin kohtuu korkealla aina massakaudella, ysikympin pintaan ja joskus ylikin, mutta toisaalta, onko sillä mitään väliä? Jaksaa ainakin treenata eikä vitutuskäyrä ole tapissa koko ajan kun saa syödä. Savolaisen Marko sanoi, että hän otti sitä massaa aina niin paljon päälle kun sitä tuli, eikä tehnyt aerobisia, ei minkäänlaista hyötyliikuntaa.
Mutta sitten taas aamulenkin ja suihkun jälkeen sitä on paljon virkeämpi ja päivä lähtee paremmin käyntiin. Eihän sitä tarvitse niin useasti heittää kuin nyt, mutta 2-3- kertaa viikkoon olisi ihan kohtuullinen suoritus sekin.
Päivällä käyn "ottamassa selkää" GYM- 1: llä ja illaksi palaan kassaneidin ominaisuuteen omalle salille, Gym 23: lle. Uusittu Gym 23 aukeaa Kehräämöllä, Pakaantie 1:ssä lokakuun puolivälissä ja veljet, siitä tulee hieno kompleksi täysin uusin laittein. Tulkaahan pyörähtämään reenillä jos täällä päin ajelette... Tai ainakin avajaisiin, niin siemaillaan muutama lasi punaviiniä ja keskustellaan sivistyneesti :)

Viikon lätty
Viikon lätyksi valitaan pölyn peitosta ZZ Topin PARAS albumi, Rio Grande Mud. Ehdoton klassikko, joka pitää löytyä Tres Hombresin sekä First Albumin ohella joka kehonrakentajan hyllystä. Siinä Dusty, Billy ja Frank ovat tehneet loistavan biisikompleksin, ei yhtään heikkoa raitaa. Albumin helmiä on sellaiset biisit kuin "Whiskey n´mama" ja "Just got paid", jossa näyttää kiteytyvän myös meikäläisen elämää: "just got paid today, got me pocketful of change..." Jostain kumman syystä...