Bodarit- katoava luonnonvara?

Kuva: K.P. Ourama
Moi!! Ei olekaan tullut päiviteltyä tätä palstaa vähään aikaan, joten ajattelin hieman sanella tänne kuulumisia.

Nyt on sitten edessä salinvaihdos. Ehdin juuri SM-kilpailujen kynnnyksellä ajatella lahtelaisella kuntosalilla, että onko kehonrakentajat katova luonnonvara kun kukaan muu ei ollut pullistelemassa ja jumppaamassa. Näin ainoastaan reilu nelikymmpisiä naisia, jotka pää kallellaa hankasivat istuttavaa jalkaprässiä ilman vastusta. Mietin, että mitä hän miettii tuona hetkenä. Miettiikö hän, että "hakikohan se Kauko ne meidän lapset sieltä tarhasta kun mulla oli tänään tämä salipäivä? Mitähän mä tekisin perheelle tänään ruokaa? Kauko kyllä tykkää makkarakastikkeesta... no, se kyllä syö vaikka pesuvadista ja mitä vaan, se sika... "
Sain siihen vahvistuksen SM-kisojen jälkeen. Kun puhelimet alkavat soida ja kuntosaliomistajat alkavat sanella kuka saa treenata, missä ja millä tasolla, niin on aikoihin eletty. Minun puolesta tuollaiset ihmiset voivat jatkaa valitsemallaan linjalla, niin kauan kun sali kannattaa. Sekin kannattaa muistaa, että ketkä niitä lisäravinteita sieltä salilta kotiinsa ostavat ja ketkä eivät pidä kolmen, neljän kuukauden treenitaukoja kesällä. No, se näyttää olevan yleinen trendi nykyään, että treenaajat joita varten kuntosalit on alunperin perustettu, heitetään pihalle ja mummojumpat tulevat tilalle. Toivotan onnea valitsemallenne tielle.

iItse en ole vielä aloittanut jumppia vaan olen vetänyt henkeä ja keskittynyt työntekoon, mutta huomenna menen tekemään sopimuksen erään salin kanssa, joka sijaitsee down at the basement, kuten aikaisempi sali jossa harjoittelin. Parhaat salit on ilmeisesti pimeässä kellarissa :) Onneksi matka säilyy lyhyenä ja sali paranee, toivottavasti henkikin...

Palaillaan taas,
Tony